Sähkölaitteet ja ruoanlaitto aiheuttavat eniten tulipaloja Pohjois-Karjalassa – yksi riskitekijä yleistynyt tänä vuonna

Rajut tulipalot ovat puhuttaneet viime aikoina Pohjois-Karjalassa. Tohmajärvellä akku syttyi tuleen ja tuhosi rivitaloasunnon, Niinivaaran traagisen omakotitalopalon syyksi taas epäillään kuistin tupakka-astiaa (Yle 9.10.).

Savuketehtävät ovat olleet maakunnassa hyvin harvinaisia, vuosittain vain yksittäisiä tapauksia.

Sen sijaan sähkölaitteet ja ruoanlaitto aiheuttavat eniten tulipalotehtäviä Pohjois-Karjalassa. Noin joka neljäs tehtävä on jommankumman syytä.

Tämä käy ilmi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kasaamista tilastoista. Ne on kerätty asuin- ja vapaa-ajanrakennuksien rakennuspaloista ja -vaaroista vuodesta 2019 alkaen.

^{Kuluvana vuonna} yleisin syttymissyy on liittynyt sähkölaitteisiin. Niiden osuus on noin 14,5 prosenttia tehtävistä. Seuraavaksi eniten on riittämättömän suojaetäisyyden (11,8 prosenttia) tai ruoanlaiton (10,5) aiheuttamia.

Sähkölaitteiden osuus on tänä vuonna hiukan kasvanut ja ruoanlaiton laskenut edellisvuosiin verrattuna, mutta erot ovat vain muutamia prosenttiyksiköitä ja tapausmäärissä mitattuna yksittäisiä.

Sen sijaan "riittämätön suojaetäisyys" on liki kolminkertaistanut osuutensa vuoden 2024 tehtävissä lähes 12 prosenttiin. Se tarkoittaa suojaetäisyyttä palavaan materiaaliin.

– Pyykki kuivumassa saunassa on tyyppiesimerkki tästä, tai että kiukaalle on jäänyt jotain sinne kuulumatonta, avaa Pielisen Karjalan alueen palopäällikkö Mika Viertola.

Ruoanlaittoon liittyvät tehtävät ovat monesti tarkastusluonteisia. Viertolan mukaan tehtävämäärän väheneminen voi liittyä palovaroittimien lakiuudistuksiin ja naapurien valppauteen.

Yksittäisistä laitteista palonaiheuttajana uuni tai liesi on selvästi kärjessä. Sen jälkeen yleisimmät ovat valaisin, kiuas ja mikroaaltouuni.

^{Syttymissyytilastoista} ei voi vetää suuria johtopäätöksiä tai trendejä, sillä jakauma useiden kategorioiden kesken on tasainen ja huomattava osa tehtävistä on muun tai tuntemattoman syyn otsikon alla.

Lisäksi syttymissyitä on kirjaamassa suuri joukko pelastajia, mikä näkyy etenkin tavoissa täyttää vapaita tekstikenttiä. Joskus samankaltainen tapaus voidaan kirjata hyvinkin eri tavoin. Esimerkiksi saunasta alkava palo voidaan kategorisoida useaan eri tapaan.

Myös tulipalojen yhteismäärä maakunnan asuin- ja vapaa-ajanrakennuksissa noudattaa viime vuosien suuruusluokkaa. Tänä vuonna 8. lokakuuta mennessä oli kirjattu 76 tehtävää, kun aiempina vuosina määrä on ollut hieman toista sataa.

– Normaalia tilastollista huojuntaa, Mika Viertola luonnehtii.

Tulipalojen määrät ovat yleensä olleet suurimpia kesäkuukausina, mutta eroa muihin vuodenaikoihin ei ole merkittävästi.

Lämmityskausikaan ei juuri näy tilastoissa paitsi joissain syttymissyissä, kuten nokipaloissa. Niitä on ollut tänä vuonna keskimääräistä vähemmän, koska eletään vasta lokakuuta.

– Nokipaloissa lämmityskauden merkitys näkyy selkeimmin. Monesti tässä näkyy se, onko talvi ollut kuinka lauha.

Myös salaman aiheuttamien palojen määrä on vuositasolla "sahalaitaa", kuten Viertola kuvailee. Tänä vuonna salamatehtäviä on ollut neljä, joinain aiempina vuosina yli kymmenenkin.

^{Pelastuslaitosten} käyttämä tilastointijärjestelmä avainsanoineen alkaa olla varsin vanha. Kun samalla muu teknologia on kehittynyt nopeasti, voi tilastointi olla hankalaa.

Mika Viertola nostaa esimerkiksi sähköpyörän latauslaitteen, joka on luokittelussa rajatapaus. Esimerkiksi niistä tai muista latureista johtuvien palotehtävien määrän selvittäminen olisi työlästä käsipeliä.

Tilastojärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1996, ja kategorialuokittelua on muokattu viimeksi 2009.

– Sisäministeriö selvittää parhaillaan uuden tilasto-ohjelman tekemistä, Viertola paljastaa.