play

Hirvijahti käynnistyi Pohjois-Karjalassa – "Osa porukoista ei uskalla aloittaa"

Aihekuva.

Aihekuva.

Harri Ronkainen

Hirven varsinainen metsästysaika alkoi Pohjois-Karjalassa lauantaina. Kaikki hirviporukat eivät kuitenkaan käytä mahdollisuutta aloittaa metsästystä heti, kun se on mahdollista.

– Osa porukoista ei uskalla aloittaa koirametsästystä ennen kuin on lunta. Susia on niin paljon, kertoo Lieksan riistanhoitokeskuksen puheenjohtaja Heikki Nevalainen.

Suomen riistakeskus on myöntänyt koko Pohjois-Karjalaan 1 253 hirvenpyyntilupaa tulevalle metsästyskaudelle. Myönnetty lupamäärä on 25 prosenttia suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella.

Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut hirvitalousaluekohtaiseksi tiheystavoitteeksi 2,5–3,1 hirveä tuhannella hehtaarilla.

Jos ulkoilija kohtaa oransseihin huomioväreihin pukeutuneita metsästäjiä, hänen kannattaa poiketa juttusille ja tiedustella jahtisuunnitelmia.

Lieksaan on myönnetty yhteensä 113 hirvenpyyntilupaa. Edellisellä jahtikaudella vastaava luku oli 91.

Odotukset ovat korkealla.

– Paikka paikoin hirviä tuntuisi olevan enemmän kuin viime vuonna, Heikki Nevalainen iloitsee.

Samaan hengenvetoon hän muistuttaa petotilanteen vaikutuksesta hirvikantaan. Suurpedoista karhuja ei ole voinut metsästää, mikä on kasvattanut karhukantaa. Susista on tehty havaintoja eri puolilla Lieksaa.

– Hirvikanta saattaa romahtaa, Nevalainen pelkää suurpetotilanteen vaikutusta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hirvenmetsästys tuottaa riistalihaa ja elämyksiä.

– Metsästys on ikiaikainen tapa hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ja hankkia ravintoa. Viime metsästyskaudella hirvieläinsaalis oli noin 4,3 miljoonaa kiloa luullista hirvenlihaa, kertoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Saaliin lisäksi metsästys tuottaa virkistystä ja hyvinvointia suurelle joukolle suomalaisia. Hirvieläinten metsästykseen osallistuu Suomen 300 000 metsästäjästä lähes puolet.

– Viime metsästyskaudella pelkästään hirvenmetsästykseen käytettiin noin 600 000 henkilötyöpäivää, Körhämö sanoo.

Monella paikkakunnalla hirvijahti kokoaa ihmisiä yhteisen harrastuksen äärelle ja saa kaupunkeihin muuttaneita metsästäjiä palaamaan jahtipäivinä synnyinseuduilleen.

Hirvieläinten metsästys on tarkoin säänneltyä. Metsästyksenjohtaja johtaa kunkin seurueen metsästystä turvallisuudesta huolehtien.

– Tarkoin organisoitu hirvenmetsästys tekee luonnossa liikkumisen turvalliseksi myös muille syksyisestä luonnosta nauttiville, Jani Körhämö korostaa.

Jos ulkoilija kohtaa oransseihin huomioväreihin pukeutuneita metsästäjiä, hänen kannattaa poiketa juttusille ja tiedustella jahtisuunnitelmia. Tiedonvaihto lisää turvallisuutta.

Hirvieläinten kannansäätely metsästyksellä on tärkeä keino ehkäistä hirvieläinonnettomuuksia liikenteessä.

Jos maantien varressa näkyy kyltti, jossa ilmoitetaan hirven metsästyksen olevan käynnissä, kannattaa alentaa ajonopeutta ja tarkkailla tien pientareita esimerkiksi tielle eksyvän koiran varalta.

Hirvenmetsästyskausi päättyy 15.1.2025.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi