Itselle tehty

Kiteeläisten Tytti Hannosen, 37, ja Joni Pölösen, 40, omakotitalon olohuoneen suurista ikkunoista avautuu upea näkymä tuulessa vellovalle Pyhäjärvelle.

– Kunhan saamme vielä raivattua pusikkoa pois rannalta, niin näkymä on vieläkin parempi, Tytti Hannonen toteaa.

Hannonen ja Pölönen asuvat kolmen lapsensa kanssa Kiteen Tasapäässä, jonne viisihenkisen perheen koti valmistui viime vuoden joulukuussa.

– Aivan valmishan tämä ei vieläkään ole. Muun muassa takapihan terassi on vaiheessa, ja piha kokonaan tekemättä, perheen äiti kertoo.

^Maaseudulle uuden kodin rakentaminen on tällä hetkellä vastoin trendiä.

Silti viime vuosina rakennuslupia uusille omakotitaloille on myönnetty kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa edes jonkin verran – tosin esimerkiksi Heinävedellä rakennuslupia on haettu omakotitaloille kuuden viimeisimmän vuoden aikana vain yksi, sekin tänä vuonna.

Ilomantsissa viimeisin omakotitalon rakennuslupa on myönnetty kaksi vuotta sitten.

Maakunnan eteläisimmässä kunnassa Kiteellä, jonne Hannosen ja Pölösen koti valmistui, omakotitalojen rakennuslupia on haettu harvakseltaan mutta tasaiseen tahtiin.

Vuosina 2019–2021 lupia myönnettiin kolme vuodessa. Kaksi vuotta sitten lupia myönnettiin viisi ja viime vuonna kaksi.

Tänä vuonna Kiteelle on myönnetty toistaiseksi yksi omakotitalon rakennuslupa.

^Hannoselle ja Pölöselle itse rakennettu koti oli pitkäaikainen unelma.

Jo yli 20 vuotta yhdessä ollut pariskunta alkoi haaveilla omasta kodista toistakymmentä vuotta sitten. Koti myös haluttiin rakentaa omin kätösin.

Rakentaminen kaupungin ydinkeskustaan tai lähiöön ei ollut kuitenkaan vaihtoehto, sillä molemmat halusivat maaseudulle omaan rauhaan luonnon keskelle, pois kaikesta hälinästä.

– En ole ikinä viihtynyt kaupungissa. Parasta maaseudulla on rauha. Täällä on lisäksi kalavedet äärellään, ja harrastan myös metsästystä, Joni Pölönen kertoo.

Tytti Hannosen ja Joni Pölösen unelma kävi toteen kuusi vuotta sitten, kun sopiva tontti omalle kodille löytyi Tytti Hannosen vanhempien sukutilan mailta.

– Isäni taisi sanoa, että täälläkin olisi joutavaa maata, mihin rakentaa, Hannonen muistelee.

^Kaikkiaan omakotitalojen uudisrakentaminen keskittyy Pohjois-Karjalassa Joensuun seudulle, vaikka vuosivaihtelu on Joensuun ympäryskunnissakin suurta.

Kontiolahden rakennusvalvonta myönsi vuonna 2019 vielä 30 rakennuslupaa. Viime vuonna lupia haettiin enää 19. Tänä vuonna lokakuun alkuun mennessä rakennuslupia omakotitaloille on kuitenkin jo myönnetty 18 kappaletta.

Omakotitalojen rakennusbuumi oli Liperissä vuonna 2021, sillä silloin rakennuslupia myönnettiin 23 kappaletta. Viime vuonna kunnasta haettiin vain yhdeksän lupaa.

Rakentaminen on ollut harvinaista herkkua niin Outokummussa kuin Polvijärvelläkin. Viime vuonna Outokummun rakennusvalvonta myönsi yhden omakotitalon rakennusluvan, tänä vuonna hakemuksia ei ole tullut yhtäkään.

Polvijärvelläkin tämän vuoden rakennuslupahakemusten määrä näyttää puhdasta nollaa.

^Kauempana maakuntakeskuksesta rakennusbuumista on kulunut jo pitkään.

Rääkkylässä ja Tohmajärvellä rakentaminen oli vilkkainta 10–20 vuotta sitten. Vuosina 2000–2005 Rääkkylässä haettiin 36 omakotitalon rakennuslupaa.

Tohmajärvellä rakennusbuumi oli puolestaan vuosina 2005–2010, jolloin kunnassa myönnettiin yhteensä 54 omakotitalon rakennuslupaa.

– Harmillisesti rakentaminen on tästä pikkuhiljaa hiipunut, vaikka lupakäsittely on molemmissa kunnissa ollut joustavaa, nopeaa ja asiakaslähtöistä, Tohmajärven ja Rääkkylän kuntien yhteinen rakennustarkastaja Joni Rytkönen toteaa.

Rääkkylässä on haettu viimeisimmän reilun viiden vuoden aikana vain neljä omakotitalon rakennuslupaa. Tohmajärvellä samaisella ajanjaksolla vastaava luku on seitsemän.

^{Väestön ikääntyminen} ja väheneminen sekä nuorison muuttaminen Joensuuhun tai muihin suuriin kaupunkeihin koulutuksen sekä työn perässä ovat syitä siihen, ettei maaseutukuntiin haluta rakentaa.

– Lisäksi valmiiksi rakennettuja omakotitaloja on jäänyt tyhjilleen, ja ihmiset ostavat ennemmin sellaisen kuin lähtevät rakentamaan uutta, koska omakotitalojen arvo maaseudulla on pudonnut. Uutta ei kannata rakentaa, ellei aio asua siinä melkeinpä loppuelämäänsä, Rytkönen sanoo.

Jotta rakentaminen saataisiin kasvuun maaseutukunnissa, se vaatisi lisää investointeja ja työpaikkoja kuntien alueelle, mikä taas lisäisi kuntien pito- ja vetovoimaa ja näin asukasmäärää.

– Valtion politiikalla on asiaan suuri merkitys. Myös kunnan palvelutarjonta, kuten sote-palvelut ja niiden saatavuus vaikuttavat omalta osaltaan rakennushalukkuuteen. Valitettavasti omakotitalojen uudisrakentaminen keskittyy tällä hetkellä noin 15 kilometrin säteelle Joensuusta, kauemmas ei suurin osa ihmisistä halua rakentaa tai muuttaa asumaan.

^{Tytti Hannonen} ja Joni Pölönen rakensivat omaa kotiaan pitkän kaavan mukaan. Pariskunnalla oli ruusunpunaiset mielikuvat siitä, että talo valmistuisi parissa kolmessa vuodessa.

– Rakensimme taloa itse töittemme ohella. Joni oli käytännössä päävastuussa rakentamisesta, ja minä olin vain apuna. Joni teki kyllä ison työn. Ensin hän hoiti päivätyönsä kiinteistöhuoltoyrittäjänä ja illat ja yöt ahersi rakennuksella, Tytti Hannonen naurahtaa.

Omakotitalo ei noussut kahdessa eikä kolmessakaan vuodessa.

– Viiteen vuoteen rakentaminen venyi. Täytyy olla rehellinen ja myöntää, että välillä tuli totaalinen rakennusähky. Oli pätkiä, jolloin emme käyneet rakennuksella kolmeen neljään kuukauteen.

Hidas eteneminen ärsytti Hannosta ja ketutti Pölöstä. Siksi he tekivät myönnytyksiä.

– Sukulaisissa ja tuttavissa on onneksi rakennusalan ihmisiä. Pyysimme heitä apuun viimeistelytöihin.

^{Sekä Hannonen} että Pölönen ovat syntyisin Kiteeltä. Se on paikka, johon he ovat vahvasti sitoutuneet muutenkin kuin rakentamalla sinne talonsa.

– Ihmisellä pitää olla unelmia. Jos haluaa päästä ulkomaille, se on vain yksi viikko elämästä. Kaikki muu on arkea. Omaan arkeeni kuuluu perhe, ukit, mummit, enot, sedät, tädit, kummit ja kälyt. Se, että perhe on lähellä, on äärettömän tärkeää.

– Meidän työmmekin on täällä. Jonilla on kaksi Kiteellä toimivaa firmaa, ja minä teen oman arkityöni lisäksi viikonloppuisin keikkaa vanhusten puolelle. Töitä on, vaikka asuisi maaseudulla. Ei se asuminen ole siitä kiinni. Ja onhan nykypäivänä etätyömahdollisuuskin monella, sairaanhoitajana työskentelevä Tytti Hannonen toteaa.

^Maaseudulla asumisen pariskunta kokee myös turvalliseksi lapsilleen.

– Kaksi vanhinta lasta saa käydä pientä kyläkoulua Puhoksessa, ja pienempi aloittaa päiväkodissa. Taksi hakee koululaiset pihatien päästä. Pieni kouluyksikkö takaa sen, että lapset saavat olla lapsia. Pienintäkään ei harmita laittaa päiväkotiin, kun tietää, miten mahtavat hoitajat siellä on.

Vaikka Hannosen perhe asuu keskellä ei mitään, tarvittavat palvelutkin ovat vain lyhyen ajomatkan päässä. Kesälahdelle ajaminen kestää 15 minuuttia ja Kiteelle parikymmentä. Kauppaostokset voi tehdä kätevästi työpäivän päätteeksi.

– En keksi, mitä muuta kaipaisin elämältäni. Ihmettelen ihmisiä, jotka sanovat, kuinka on pakko päästä työviikon päätteeksi mökille tai metsään rentoutumaan. Miksi he eivät asuisi siellä metsässä ja kävisivät kaupungissa.

Myös rakennustarkastaja Joni Rytkönen kehottaa oman kodin rakentamista suunnittelevia harkitsemaan muitakin vaihtoehtoja kuin Joensuuta.

– Esimerkiksi Rääkkylässä ja Tohmajärvellä on paljon edullisia omakotitaloja ja myös rakentamattomia tontteja myytävänä. Kuntien oma palvelutarjonta on hyvä ja monipuolinen. Luonto ja vesistöt ovat lähellä ja tarjoavat monipuolisia virkistysmahdollisuuksia.

– Tohmajärvellä Tikkalasta ja Rääkkylässä Niemisestä ei ole kuin vajaan 40 kilometrin matka Joensuuhun. Se ei ole matka eikä mikään. Kylätoiminta ja yhteisöllisyys ovat molemmissa kunnissa vahvoja, ja lisäksi ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavaisia, Rytkönen kehuu.

^Asuntokauppa on muutamien viime vuosien aikana sakannut pahasti. Erityisesti haja-asutusalueella myyntiajat venyvät useiksi vuosiksi, ja talojen hinnat ovat romahtaneet. Eikä maaseudulle rakenneta juurikaan uutta.

– Jos haluaa rakentaa talon haja-asutusalueelle, lainan saaminen on vaikeutunut. Meilläkin piti olla omarahoitusosuutta ennen kuin saimme pankilta rakennuslainaa. Onneksi on tuo järvi, muutenhan tällä ei olisi niin paljon arvoa, Tytti Hannonen sanoo.

– On muuten hassua ajatella, että saimme rakennettua tänne melkein 200-neliöisen omakotitalon järven rannalle, kun samalla rahalla olisimme saaneet isosta kaupungista yksiön tai kaksion, hän jatkaa.

^Kaikkiaan rakennuslainoja on korkojen nousun jälkeen haettu aiempaa vähemmän, kuten asuntolainoja yleisestikin.

Valtakunnallisesti oman kodin rakennuslainojen hakemusmäärä oli viime vuonna noin kolmannes pienempi kuin vuonna 2022.

– Oman kodin rakentamiseksi haettujen lainojen määrä putosi selvästi enemmän kuin oman kodin ostoa varten haettujen lainojen määrä, OP:n henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi kertoo.

Korkojen nousun lisäksi rakennuskustannusten nousulla on todennäköisesti ollut vaikutusta siihen, miksi rakennuslainojen kysyntä laski asunnon ostamista varten otettavien lainojen kysyntää enemmän.

Viime aikoina korkojen käännyttyä laskuun rakennuslainoissa on nähty hienoista kysynnän kasvua.

– Heinä–syyskuussa oman kodin rakentamiseksi haettiin kappalemääräisesti noin 20 prosenttia enemmän lainoja kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Hakemusmäärä kasvoi etenkin kaupungissa asuvilla, kun taas Tilastokeskuksen kuntaryhmittelyn mukaan maaseutumaisissa kunnissa asuvien rakennuslainahakemukset jäivät hieman edellisvuodesta.

^{Satu Nurmen} mukaan rakennuslainansaannissa pätevät samat periaatteet riippumatta siitä, rakennetaanko omakoti kaupunkien keskustoihin tai haja-asutusalueelle.

– Lainan myöntäminen perustuu aina ensisijaisesti asiakkaan riittävään maksukykyyn, ja myönnettäessä uutta lainaa pankki arvioi asiakkaan maksukykyä samalla tavalla paikkakunnasta riippumatta. Myös vakuusarvioinnissa periaatteet ovat samat valtakunnallisesti. Vakuusarviointi tehdään kussakin tilanteessa sen hetkisten tietojen perusteella ja markkinanäkymien mukaisesti.

Nurmen mukaan rakennushankkeissa kohteen vakuusarvo määrittyy valmiin kohteen markkina-arvon perusteella, eivätkä toteutuneet kustannukset siis takaa kohteen markkina-arvoa.

– Voi olla, että toteutuneet kustannukset ylittävät arvioidun markkina-arvon, ja tällöin hankkeelle tarvitaan muita reaalivakuuksia itse kohteen lisäksi.

^{Tytti Hannonen} perheineen ei ole lähdössä mihinkään Tasapäästä, eikä kotia ole tarkoitus myydä. Perhe on tyytyväinen eloonsa, ja he nauttivat järven ja puiden ympäröimästä uudesta kodistaan.

– Kyllä tämä on loppuelämämme koti, sillä lainaa on vielä jonkin verran. Olisi ihanaa, jos joku lapsistamme haluaisi asua täällä, ja meidät voi heittää sitten vanhainkotiin, Hannonen naurahtaa.