Joensuulaiset Laura Karttunen, 17, ja Onni Oksanen, 18, haaveilivat perheestä jo lapsena – Nyt he ovat vauvan vanhemmat

Joensuulaiset Laura Karttunen, 17, ja Onni Oksanen, 18, tiesivät jo seurustelunsa alkupuolella, että haluavat joskus lapsen.

Oksanen ja Karttunen tutustuivat Instagramissa pari vuotta sitten. He olivat ensin kavereita, mutta vähitellen tilanne muuttui.

– Tuli tunne, että mitäs tässä enää kavereita ollaan, kun toinen kiinnostaa enemmänkin, Oksanen muistelee.

Karttunen ja Oksanen ovat sitä mieltä, että lapsi on hyvä hankkia nuorena.

– Nuorena jaksaa paremmin, ymmärtää lasta ja on hänen touhuistaan perillä, kun on itsekin nuori. On jaksamista ja motivaatiota, Karttunen sanoo.

^{Pari yritti} lasta puolisen vuotta. Karttunen oli 16-vuotias, kun kuukautiset jäivät pois ja raskaustesti oli positiivinen. He olivat aluksi järkyttyneitä.

Pari sulatteli asiaa muutaman päivän ajan ennen kuin kertoivat raskaudesta muille. Heitä jännitti, miten vanhemmat, isovanhemmat ja kaverit suhtautuvat.

– Ensin se oli muille shokki, kun he eivät osanneet odottaa uutista. Hetken sulateltuaan vanhempanikin alkoivat odottaa innolla vauvan syntymää, Karttunen kertoo.

^{Kun Karttunen} jäi äitiyslomalle, opinnot Riverian ajoneuvoalalla olivat vielä kesken. Oksanen opiskeli Hämeenlinnassa logistiikka-alaa kaksi vuotta ja suorittaa viimeisen vuoden Joensuussa.

Raskauden alkaessa pari oli etäsuhteessa. Karttunen asui vielä äitinsä luona ja Oksanen Hämeenlinnassa. Kaksi kuukautta ennen vauvan syntymää he muuttivat yhteen ja ensimmäistä kertaa pois vanhempiensa luota.

He ehtivät harjoitella arkirytmiä sekä kotitöiden tekemistä ja jakamista ennen Milo-vauvan syntymää.

– Aluksi oli kiikun kaakun, kun ei tiennyt, millaista on asua yhdessä ja ylipäänsä erossa omista vanhemmista. Välillä piti kysyä äidiltä neuvoa esimerkiksi pyykinpesuun, Karttunen tunnustaa.

^Raskausaika sujui paremmin kuin pari oli odottanut. Synnytyskin oli melko positiivinen kokemus, kätilöt mukavia ja ponnistusvaihe nopea.

– Kätilö sanoi, että synnytyksestä toipuminen on nuorena nopeampaa. Toivuin alle kuukaudessa normaaliin kuntoon, Karttunen kertoo.

Oksanen oli mukana synnytyksessä ja ultraäänikäynneillä.

– Oli kunnia olla mukana synnytyksessä. Oli mukava kuulla, että Laura sai minusta tukea.

^{Kaksi ensimmäistä} kuukautta Milo-vauvan kanssa ovat sujuneet hyvin. Äiti kuvailee häntä lapseksi, joka ei itkeskele turhia. Karttunen oli odottanut, että itkuisuutta olisi enemmänkin.

– Olemme nukkuneet yllättävän hyvin, vaikka aluksi oli totuttelua yöheräilyihin. Joskus jos olen väsyneempi, saattaa ärsyttää herätä vaihtamaan vaippaa.

Tuoreet vanhemmat ovat huomanneet, että lapsen saaminen on kasvattanut heitä henkisesti, tuonut kypsyyttä.

Ovikellojen turha soittelu, sytkärileikit, vessanpöntön tukkiminen pullapitkolla ja muut lapsuuden kepposet ovat tuoreessa muistissa mutta tuntuvat nyt etäisiltä.

Nuoret vanhemmat voivat hyödyntää lapsuuden kokemuksiaan oman lapsen kasvatuksessa.

– Jos katsoo vaikka uutisia, jossa kerrotaan nuorista, jotka ovat tehneet jotain tyhmää, mietin, että on itsekin tullut tehtyä jotain, mutta ei tulisi enää mieleenkään, Karttunen sanoo.

^Vanhemmat näkevät, että öinen tietokonepelien pelaaminen on valmentanut heitä vauvan kanssa yöheräämisiin.

– Nykyään pelaan vähemmän, silloin kun ehtii. Pelit eivät kiinnosta enää niin paljon kuin nuorempana, Oksanen sanoo.

Pelaaminen on vauva-arjelle rentouttavaa vastapainoa. He viettävät kahdestaan tai kavereiden kanssa aikaa pelaten, kun ovat laittaneet vauvan yöunille.

Lapsen saaminen ei ole juurikaan vaikuttanut kaveripiiriin.

– Kavereitakin kiinnostavat kuulumiset vauva-arjesta, Oksanen kertoo.

^Ihmettelyä Oksanen ja Karttunen ovat kuulleet siitä, miksi hankkia lapsi niin nuorena, kun koulut jäävät kesken ja olisiko ollut aikaa myöhemminkin. Pari kuitenkin osaa jättää kommentit omaan arvoonsa.

– Positiivisiakin kohtaamisia on. Joskus kaupassa tullaan juttelemaan, että onpas söpö vauva, Oksanen kertoo.

Jotkut ovat miettineet heistä, että nuoruus on kesken, omaa aikaa ei ole ja vauva estää erilaisiin paikkoihin menemisen. Tuoreiden vanhempien mielestä se ei pidä paikkaansa heidän kohdallaan.

– Ulkopuoliset eivät välttämättä tiedä, että meillä on asiat hyvin, taloustilanne kunnossa ja jaksamme. Elämä ei toki ole samanlaista kuin ennen, mutta samoja asioita pystyy tekemään, Karttunen sanoo.

Talous heillä on järjestyksessä, kun he saavat vanhempainpäivärahaa, elatusapua, Oksanen edesmenneestä isästään eläkettä ja Oksasella on vanhempien keräämiä säästöjä. Työelämään on tarkoitus lähteä heti ammattikoulusta valmistuttua.

^{Nuoret ovat} raskaudesta vastuullisia ja vanhemmuuteen sitoutuneita. Tämän on havainnut Siun soten neuvolatoiminnan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ylihoitaja Anita Lindevall.

– Nuorilla vanhemmilla korostuu luottamus elämään ja pärjäämiseen lapsen kanssa. Pienistä asioista ei oteta paineita.

Neuvolasta saa tuen vanhemmuuteen kasvuun iästä riippumatta. Nuorille kerrotaan tarkemmin muun muassa tuen muodoista.

– Nuoruus voi näyttäytyä kokemattomuutena elämään ja yhteiskuntaan, mutta on paljon myös tiedostavia nuoria vanhempia.

^Neuvolassa keskustellaan nuorten kanssa, miten lapsen saaminen vaikuttaa elämäntilanteeseen ja millaisia tulevaisuuden suunnitelmia nuorilla on lapsen synnyttyä. Keskustelunaiheina ovat muun muassa, miten läheiset voivat auttaa, sekä paluu töihin tai opiskeluun.

Monilla nuorilla vanhemmilla on huolta taloudellisesta pärjäämisestä, kustannusten noususta, työelämän epävarmuudesta, tulevaisuuden näkymistä ja maailman tilanteesta.

– Nuoristakin vanhemmista suurin osa pärjää hyvin, mutta jos on huolia, tukea kannattaa hakea varhaisessa vaiheessa ja pienestäkin asiasta. On luonnollista, että jokainen tarvitsee tukea joskus, sanoo Siun soten lapsiperheiden palveluiden palvelupäällikkö Sonja Hartikainen.

^{Terveys- ja} sairaanhoitopalveluissa sekä sosiaalipalveluissa on tavoitteena, että jos vaikkapa vanhemmuudessa jaksamisesta on huolta, etsitään verkostosta tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Voi olla, että ei ole vielä täyttä toimintakykyä lapsen asioiden hoitamiseen ja arjesta huolehtimiseen. Vanhemmuuteen kasvetaan, ja tarvittavat taidot saa harjoittelemalla, Hartikainen sanoo.

Jos raskauteen liittyy huolta, vanhemman palveluntarvetta voidaan kartoittaa ennen lapsen syntymää. Erilaisiin tuen tarpeisiin on saatavilla muun muassa lapsiperheiden kotipalvelua, joka voi auttaa vauvan hoidossa ja neuvoa vauva-arjen alkuun.

– Palveluista saa tukea arjessa selviämiseen.